rajan takana.

Aina Mielessä

On ollut vähä mieli maassa ku kaipaillu kotiin päin. Mut kyl tää tästä varmaankin. Se on vaan vaikeeta, kun täällä ei ole mitää todellisia ystäviä. On noi kurssi kaverukset mut ne osaa tukea opiskeluun liittyvissä asioissa, mut sit ku on huono fiilis jostai muusta henkilökohtaisista asioista niin ei noista ole paljon apua. Sitä sit yrittää selvittää asioita oman pään sisällä ja joskus se saa vaan huonomille fiiliksille. Oon yrittäny pitää itteni koko ajan kiireisenä ettei tarvis miettiä mitä suomessa tapahtuu ja mitä kavereille kuuluu, mut joskus sitä kaipais vaan pääsyy vähän vapaalle ja nollaamaan.
Kiireisenä pitäminen ei oo kamalan vaikeeta koulu rytmin takia mut iltasin sit ku laittelee kavereiden kanssa viesteja tulee olo et hitto ku olis kans siel. Kyl tää tästä.. eiks joo. Ihan normaalia tää varmasti on.

Nyt on vasta helmikuun loppu ja ollaan alotettu jo treenaamaan loppu kevään kokeita varten. Jotenkin ei oo motivaatioo ku ajattelee et kyl tässä on viel aikaa, mut parempia tuloksia tulee jos vaan yrittää painaa. Saa syvennettyy omia rooleja ja parannettua tuloksia yms muuta tosi hienoa jeps joo. Helvetti.. Miten mä jaksan. Välil tuntuu et voi iha fyysisesti pahoin sen takia et on niin paljon stressiä. Toissa päivänä tuli niin oksettava ja pyörryttävä fiilis illalla treenien jälkeen joskus yhentoista aikaan et lähdin suoraan vaan nukkuu enkä jääny enään kertailee asioita mitä oltiin treenattu. Ei siitä vaan olis tullut yhtään mitää. En pystyny keskittyy venäjänkieleen, en mihinkään.

Oon alkanu soittelee kitaraa ja aika nopee sitä oppii jos vaan jaksaa soitella. Onneks mun ryhmässä on tosi monta hyvää soittajaa, jotka suostuu opettamaan. Ei tarvii mennä mihinkää erityisille tunneille mikä on tosi hyvä. En vaan keksi mitään hyvii biisei mitä haluis opetella, ideoita?

Löysin kaupasta paljon valion tuotteita ja en tajuu miten se saa mut niin iloseks! Rasvaton maito ja raejuusto nam! Ei voi olla parempaa. Kylmä suomalainen maito... mmmmmh. En jotenki tykkää vaan venäläisistä tuotteista, koska kaikki tuntuu jotenki tosi raskailta ja kermaisilta. En ehkä oo löytäny vaan oikeita tuotteita, mut nyt ku löysin suomalaiset nii en varmaan etikkään muita. Oon alkanu ite kokkailee saalatit ja muut ruuat ite, koska kaupasta saa vain tunnetusti majoneesilla höystettyä pöperöä. Tuoreet vihannekset on mitä ihaninta, koska ei tuu liian raskas olo ja ikin ei tiiä kui hullut treenit edessä. Ruis leipää jos löytäis viel niin bueno! Leivänpaahdin ja kahvinkeitin olis jo voitto!

Huomenna pitäs illalla itkee koko yhen meijän esityksen ajan ja valittaa venäjän kielellä kuinka mä kadotin huivini. Voi tulla aika koomista. Kaveri valitsi kirjasta kohtauksen ja mun pitää vaan nyt jotenki päästä siihen juttuun sisään. En vaan jotenki oo kamalan innostunu tästä kohtauksesta ton itku pillityksen takia mut ehkä me saadaan koottuu siitä ihan ookoo kohtaus. Kunhan ei mee iha överiks. Mun pari nimittäin on välillä vähä ääripää näyttelijä ja ite en tykkää kamalasti jos kohtaus menee komediaks. Mut saa nähä. Luultavasti haukut tulee opettajilta mut ei se hirveesti yllättäiskään.

Kamalaa kun oon niin pessimistisellä tuulella. Iha itteenikin harmittaa.

Ananas on löytäny takasin tiensä takapuoleeni.